BLOGI

Hyvä sosiaaliturva ja -palvelut: Avain terveyteen ja hyvinvointiin

Hyvä sosiaaliturva ja laadukkaat palvelut voivat merkittävästi parantaa terveyttä sekä hyvinvointia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että paremmat sosiaaliset resurssit ja tuki voivat parantaa elämänlaatua sekä vähentää stressiä, jolloin terveyden ja hyvinvoinnin taso nousee. Tämä voi myös vähentää päihdeongelmia ja rikollisuutta, sillä paremmat elinolosuhteet ja tuki tarjoavat vähemmän syitä riskikäyttäytymiseen.

On tehty useita tutkimuksia, jotka osoittavat, että sijoitukset terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen voivat tuoda merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi THL:n ja Sitran tutkimuksen mukaan syrjäytymisen ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen sijoitettu euro voi palauttaa investoinnin jopa 4-6 kertaisen verran kustannusten säästöinä. 

Lisäksi, esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sijoitettu euro voi puolittaa syrjäytyneiden nuorten määrän, mikä puolestaan vähentää kustannuksia julkishallinnolle ja lisää yhteiskunnan hyvinvointia.

Heikintalon toiminnan merkitys

Heikintalon toiminta täydentää julkisia palveluita tarjoamalla yksilöllistä ja yhteisöllistä tukea, jota julkiset palvelut eivät pysty järjestämään yhtä joustavasti.

Heikintalon toiminta yksilön kannalta                                                                                                                          Heikintalo tarjoaa merkityksellistä tukea toimintaan osallistujille, mikä auttaa heitä selviytymään arjessa ja löytämään uusia mahdollisuuksia.                                                                                                                                Osallistujat kokevat kuuluvansa yhteisöön, mikä vähentää yksinäisyyttä ja lisää hyvinvointia.                      Heikintalon toiminnallinen työpainotteinen päiväohjelma auttaa osallistujia parantamaan taitojaan ja työelämävalmiuksiaan, mikä lisää heidän itsetuntoaan ja itsenäistä selviytymistä arjessa.                           Heikintalon toiminta vahvistaa työelämäosallisuutta ja tukee työllistymistä sekä koulutukseen pääsyä.         Heikintalolla kyetään puuttumaan mahdollisiin ongelmiin varhaisessa vaiheessa, mikä ehkäisee ongelmien kärjistymistä.

Heikintalon toiminta yhteiskunnan kannalta                                                                                                              Heikintalon toiminta vähentää tarvetta kalliille sairaalahoidoille ja sosiaalipalveluille.                                    Heikintalon toiminta vähentää syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua yhteisön toimintaan ja rakentaa sosiaalisia verkostoja.                                                                                                                                      Heikintalo toimii yhteistyössä julkisten terveys- ja sosiaalipalveluiden kanssa, mikä parantaa palveluiden kokonaisvaltaisuutta ja saavutettavuutta.                                                                                                              Yhteisöllinen toiminta parantaa yhteisön hyvinvointia ja lisää sosiaalista pääomaa.

Vähentyneet terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kulut sekä parempi työllisyys että yhteisöllisyys tuovat pitkän aikavälin taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle.

Kotoutumisen edistäminen

Järjestöjen rooli kotoutumisessa

Järjestöt ovat tärkeä voima kotoutumisen edistämisessä, Järjestöjen ei tarvitse erikoistua pakolaistyöhön tai kotoutumisen erityisosaajiksi, vaan riittää, että ne kutsuvat maahanmuuttajia mukaan toimintaansa.

Kotoutumisen tukemiseksi järjestöt voivat tarjota monenlaista kynnyksetöntä toimintaa

Keskusteluryhmiin osallistuminen auttaa maahanmuuttajia oppimaan suomea ja parantamaan kielellisiä valmiuksiaan.

Kohtaamispaikat ja harrastustoiminta tarjoavat tilaisuuksia sosiaalisten verkostojen rakentamiseen ja yhteisöllisyyteen.

Annetaan tukea opiskeluun ja työelämävalmiuksien kehittymiseen.

Tarjotaan neuvoja ja vertaistukea arjen haasteissa.

Annetaan yksilöllistä tukea ja opastusta.

Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä

Osallistuminen järjestötoimintaan tarjoaa kotoutujille mahdollisuuksia oppia uusia taitoja, saada ystäviä ja verkostoja sekä tuntea kuuluvansa yhteisöön. Tämä vahvistaa itsetuntoa ja edistää hyvinvointia. Lisäksi kotoutujat voivat itse ryhtyä järjestö- tai vertaistoimijoiksi, mikä antaa voimaa kotoutumisprosessissa.

Yhteisöjen vahvistaminen

Järjestötoiminta auttaa luomaan kontakteja maahanmuuttajien ja valtaväestön välille. Tämä vahvistaa kotoutumista ja oppimista sekä parantaa alueen väestösuhteita. 

Heikintalo järjestää monipuolista toimintaa ja tukee kotoutujien osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä tuomalla ihmisiä yhteen. 

                                                                                                                                               5.11.2024  Lasse Koivumäki

JÄRJESTÖT OVAT MERKITTÄVIÄ TYÖNANTAJIA

STEAn vuonna 2022 kokoamien toimintatietojen mukaan STEA-avustusta saaneiden järjestöjen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli noin 24 000. Leikkaukset koskevat siis laajaa joukkoa eri järjestöissä työskenteleviä. 

Leikkaukset STEA-avustuksissa voivat aiheuttaa merkittäviä seuraamuksia niille järjestöille ja niiden työntekijöille. Leikkaukset voivat johtaa työpaikkojen menetyksiin, mikä lisää työttömyyttä ja heikentää sosiaalista turvaa.

Järjestöt saattavat joutua vähentämään toimintojaan, mikä vaikuttaa negatiivisesti toimintaan osallistujiin. Vähentyneet resurssit voivat johtaa tilanteeseen, jossa kysyntä ylittää tarjontaa, mikä heikentää toiminnan laatua ja saatavuutta.

Leikkaukset voivat lisätä työntekijöiden stressiä ja heikentää työsuojelua, mikä voi johtaa työympäristöön liittyviin ongelmiin.

Leikkausten suurin vaikutus kohdistuu järjestöjen toimintaan osallistujiin ja heidän saamiinsa auttamis- ja tukimuotoihin. 

Hallitus on tunnustanut järjestöjen merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä osallisuuden vahvistamisessa. Tämän vuoksi kunnan ja hyvinvointialueen rooli järjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä toiminnan edellytysten edistämisessä on kirjattu lainsäädäntöön.

Kunnilla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Niiden on tehtävä yhteistyötä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ja edistettävä hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisestä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä että vaikutusmahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa, että järjestöt ovat tärkeä osa hyvinvoinnin edistämisen verkostoa ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä.

Vahva ja välittävä Suomi

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma  https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/

                                                                                                                                             30.10.2024 Lasse Koivumäki

STEA-avustusten leikkausten valmistelu ja niitä koskevia STM:n linjauksia

Osallistumisen puute: Lain mukaan Avustusasioiden neuvottelukunnan roolina on osallistua avustustoiminnan linjausten valmisteluun. STM ei ole huomioinut neuvottelukunnan lausuntoja vuoden 2025 leikkausten valmistelussa, mikä on juridisesti ongelmallista.

Vuoropuhelun puute: Valtioneuvoston kansalaisjärjestöstrategiassa korostetaan julkisen vallan ja kansalaisjärjestöjen vuorovaikutusta, mikä ei ole toteutunut STM:n leikkausten valmistelussa.

Yleisavustusten asema: Valtioneuvosto linjasi kevään 2024 kehysriihessä, että yleisavustusten painotusta vahvistetaan. STM:n leikkausten kohdentamisessa suurimmat leikkaukset kohdistuvat kuitenkin juuri yleisavustuksiin, jotka ovat järjestöjen perusrahoitusta.

Leikkausten kohdentaminen: Leikkauslinjaukset on tehty matemaattisesti suurimmista avustuksista ilman ennakkovaikutusten arviointia sekä tarve- ja tuloksellisuusharkintaa, eikä järjestöjä ole kuultu.

Yhteiskunnalliset vaikutukset: Leikkauksia kohdennettaessa on tärkeää minimoida niiden yhteiskunnalliset vaikutukset kansalaisyhteiskunnan ja sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulmasta. Monimuotoinen kansalaisjärjestökenttä vahvistaa terveyttä ja hyvinvointia, ja sen toiminnan jatkuvuus tulisi turvata.

Signaalit demokratiasta: Neuvottelukunta on huolissaan demokratian perinteisten mekanismien murtumisesta, koska leikkauksissa ei ole noudatettu viime hallituskaudella saavutettua parlamentaarista sopua.

Nämä ristiriidat osoittavat, että avustusleikkausten valmistelussa ei ole noudatettu valtioneuvoston linjauksia ja periaatteita, mikä aiheuttaa huolta järjestöjen toiminnan ja kansalaisyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta.

Selvityshenkilö Mika Pyykkö raportoi, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus on kasvanut 2000-luvun ajan pelituottojen kasvun myötä, mutta selvitystyössä ei huomioida yhteiskunnallisia muutoksia eikä kulujen kasvua. Ennen vuotta 2023 avustukset olivat sidoksissa valtion rahapelijärjestelmään. Sote-järjestöt täydentävät julkisen sektorin työtä, ja järjestötoiminnan tarve on lisääntynyt väestön vanhenemisen, globalisaation ja muiden kriisien vuoksi.

SOSTE:n hallituksen puheenjohtaja Hanna Markkula-Kivisilta korostaa, että julkisen sektorin leikkaukset ovat johtaneet siihen, että sote-järjestöjen on täytynyt paikata palveluaukkoja. Pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa, että nyt suunnitellut järjestöleikkaukset palauttavat rahoituksen 90-luvun tasolle. Jatkossa selvitystyössä tulee keskittyä erityisesti järjestöjen toiminnan ennakoivaan ja ehkäisevään vaikutukseen, vaikuttavuuden mittaamiseen, järjestöjen yhteistyön edistämiseen sekä byrokratian vähentämiseen.

Käynnissä olevat leikkaukset eivät pitkällä aikavälillä tuo toivottuja säästöjä, vaan lisäävät julkisten palveluiden tarvetta sekä aiheuttavat negatiivista menokehitystä. Järjestöjen toiminta täydentää julkisia palveluja ja tuo merkittäviä säästöjä, sillä ne tarjoavat kynnyksetöntä toimintaa, vertaistukea ja ennaltaehkäisevää apua. Näillä toimilla ehkäistään ongelmien kärjistymistä ja vähennetään kalliimpien korjaavien toimenpiteiden tarvetta julkisessa terveydenhuollossa sekä sosiaalipalveluissa. Leikkaukset järjestöjen rahoitukseen johtavat tilanteeseen, jossa yhä useampi ihminen joutuu turvautumaan julkisiin palveluihin, mikä kuormittaa järjestelmää ja kasvattaa kustannuksia pitkällä aikavälillä. Järjestöjen tarjoama ennaltaehkäisevä toiminta sekä vertaistuki ovat merkittävässä roolissa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa ja niiden resurssien leikkaaminen heikentää yhteiskunnan kykyä vastata näihin haasteisiin kustannustehokkaasti.

Järjestöavustusten leikkausten mahdolliset yhteiskunnalliset seuraukset:

Taloudellinen lama: Taloudelliset kriisit voivat syventyä ja aiheuttaa lamaa 1990-luvun malliin.

Lastensuojelun tarve: Lastensuojelun tarve kasvaa perheiden tilanteiden heikentyessä.

Päihdeongelmat: Päihteiden käyttö ja niistä johtuvat terveysongelmat lisääntyvät.

Mielenterveysongelmat: Masennus, ahdistus ja muut mielenterveyden ongelmat yleistyvät, erityisesti nuorten keskuudessa.

Erityisasiat: Tasavertaisuuden heikentyminen eri väestöryhmien välillä, köyhyyden kasvu ja sosiaalisen syrjäytymisen lisääntyminen.

Kodittomuus: Asunnottomuus saattaa lisääntyä, kun järjestöt eivät pysty tarjoamaan tukea ja kynnyksetöntä apua.

Rikollisuus: Sosiaaliset ongelmat voivat lisätä rikollisuutta ja turvattomuutta yhteisöissä.

Yhteisöllisyyden heikentyminen: Järjestöjen tarjoaman yhteisöllisyyden ja vertaistuen väheneminen johtaa ihmisten eristäytymiseen ja yksinäisyyteen.

Terveydenhuollon kuormitus: Julkinen terveydenhuolto joutuu kasvavan paineen alle, kun järjestöjen ennaltaehkäisevä toiminta vähenee.

Koulutus ja nuorten hyvinvointi: Järjestöjen tarjoama toiminta, joka tukee lasten ja nuorten koulutusta ja hyvinvointia, voi heikentyä, mikä vaikuttaa pitkällä aikavälillä koulutustasoon ja yhteiskunnan tulevaisuuteen.

Yhteiskunnan vakaus ja hyvinvointi ovat sidoksissa järjestöjen toiminnan jatkuvuuteen sekä resurssien riittävyyteen, joten leikkaukset voivat aiheuttaa moninaisia negatiivisia vaikutuksia.

                                                                                                                                         17.10.2024 Lasse Koivumäki